maanantai 31. maaliskuuta 2014

Vastaukset kysymyksiinne videolla!

Vihdoin ja viimein sain tehtyä videon, jossa vastasin kysymyyksinne! Nuo alotuskuvat on ihan kauheet, mutta en saa vaan niitä vaihettua. ja video katkeaa kesken kaiken, joten se jatkuu toisella videolla.


Otan mielellään vastaan kommentteja, aina jännittää näiden videoiden julkaiseminen! 

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Viikonlopun kuulumisia

Eilen näin rakasta ystävääni Meekkua, sillä menimme pitkästä aikaa askeleet-kuoron reeneihin. Melkein kaikki kappaleet on tällähetkellä englannin kielisiä ja siellä ei tosiaan voi vaan "lauleskella" vaan oikeesti on haastavampia kappaleita, kun ennen. Onnistumisen riemu on sitten suuri, kun ne biisit oikeesti oppii hyvin. Illalla Maija vielä tuli mun luokse kylään ja oli kyllä mukavaa nähä ja vaihtaa kuulumisia!  Tänään aamulla heräsin jo seitsemän jälkeen ja kymmeneltä lähdettiin jo Marin ja Teemun kanssa salille. En ollut pitkään aikaan käynyt, joten oli kyllä tosi mukava käydä ja iski kyllä inspis päästä pian uudestaan! Oli tarkotus jatkaa urheilua uimahallin puolella vesijuoksulla, mutta siellä olikin uimakisat menossa, joten kävimme vaan lillumassa lasten joukossa siellä. Vähän harmitti, ettei päässyt uimaan kunnolla eikä vesijuokseen, mutta olihan tuota tullut onneksi rehkittyä salilla ja lilluminen/sauna oli sitten ihana rentoutus päälle. Lähdimme yhdessä sitten kauppaan ja sitten mentiin tekemään herkullista kasviswokkia. Voi sitä riemua sittenkun pääsi syömään, sillä nälkä oli niin kova! ja ruoka oli mielettömän hyvää!

IMG_3750 IMG_3756 IMG_3762 IMG_3763 IMG_3765 IMG_3766 IMG_3767 IMG_3771
Ruuan jälkeen nukahdin pieneksi ajaksi ja katsottiin myös elokuvaa. Illalla paistettiin vielä lättyjä ja ennenkun meinasin nukahtaa Marin ja Teemun sänkyyn, oli pakko lähteä hipsimään kotia kohti. En tiedä miksi tänään olen ollut niin väsynyt, taitaa johtua menneestä viikosta ja viimeyön nukuin huonosti, kun en ollut sulkenut makuuhuoneen ovea ja kissa pääsi häiritsemään. Ensyönä en tee samaa virhettä. Mutta takana on ihana päivä, sillä sain viettää sen rakkaiden ystävien kanssa. Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikonloppu tähän mennessä?

Ihanat tytöt!

Keskiviikkona treffattiin tyttöjen kanssa toiseen kertaan (pääset kurkkaamaan ensimmäisestä kokoontumisestamme tästä ). Meitä oli siis tälläkertaa menossa mukana EmiliaAnna,RoosaEssiJulia ja Anni, käykäähän kurkkaan heidän blogeja, jos ette oo ennen käynyt! Tarkoituksemme oli mennä pelibunkkeriin pelaileen, mutta pelailu jäi aika vähäiseksi, kun menimmekin ulos kuvailemaan. Ohikulkijat katsoivat varmasti taas aika pitkään, kun iso lauma tyttöjä räpsi kuvia monilla eri kameroilla, mutta se ei kyllä hidastanut millään lailla, alkaa olla jo ihan tuttua, että ihmiset tuijottaa tuollaisissa tilanteissa. Vaihdoimme taas kuvat keskenämme, joten en voi ottaa kunniaa kaikista tämän postauksen kuvista;). Oli oikeesti ihanaa ottaa kuvia ja hengailla siinä pihalla, että itse ainakin ihan unohdin sen kylmyydenkin hetkeksi. Oikeastaan valkkasin tähän nyt kuvia sen perusteella, että mistä kuvista välitty oikeesti se tunnelma ja hyvä mieli. Toivottavasti se välittyy ruudun toisellekkin puolelle.
K1922872_10202534446740016_1211378996_n
     10168462_603647723037052_150123717_n 10150821_603647989703692_1595241701_n 1543426_603648089703682_1913080271_n 10154817_10152304508144861_1142134812_n IMG_3701 IMG_3687 IMG_3705

10156859_603648119703679_2048594313_n   10151741_10202534449620088_20968645_n 10157031_10202534452860169_1643236113_n 10157082_10202534448140051_568916712_n 1555757_10202534448420058_1677990859_n 10013241_603650269703464_1283181323_nKuvailujen jälkeen lähdimme amarilloon, josta olimme varanneet pöydän. Viereisessä pöydässä istui vähän vanhempia miehiä ja he olivat selvästi tosi huvittuneita siitä miten me kuvasimme meidän ruokia, että mulla itellä meinas mennä pokka, kun katsoin heidän ilmeitä. Olin itse syönyt aika vasta, joten en pystynyt syömään mitään ruokaa, vaan päätin ottaa pelkän jälkiruuan. Valitsin lemppari suklaakakkua. Valitettavasti siinä koostumuksessa oli jotain vikaa, se oli vähän kylmää ja kovaa, joten sain pian uuden tilalle. Toinenkaan ei ollut onnistunut, joten lopulta mun ei tarvinut maksaa mun limsaa eikä niitä kakkuja ollenkaan. Mua vähän nolotti valittaa, koska en tykkää itse sellaisesta.. Mutta aiheesta sanoin ja taas täydet pisteet sinne, koska ihan täydellistä asiakaspalvelua sain sieltä ja ei jäänyt kyllä millään tasolla huono fiilis, päinvastoin. Amarillo on edelleen lempparipaikkojani;) 10154822_10202534454020198_685486700_n 10149428_603650526370105_885307077_n 10151562_603650689703422_156157893_n 961283_603651863036638_2106072875_n 1544008_603651766369981_23853380_n
Anni lähti vähän aiemmin nelivitoseen keikalle, me muut lähdettiin puolikympin aikaan kotia kohti, sillä seuraavana päivänä oli aikainen herätys. Tuntuu, että ilta jäi kesken, sillä olis ollut niin ihanaa jatkaa jutustelua tyttöjen kanssa. Onneksemme näemme jo ensiviikon tiistaina ja tiedossa on varmasti ihana ilta, mutta siitä lisää sitten myöhemmin! Nyt kiiruhdan salille ja uimaan, ihanaa viikonloppua kaikille!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Ei etäisyys, ei vuodetkaan, ei mikään meitä erota.

Keskiviikkona töiden jälkeen näin siskoani Fannia ja hänen poikaystävää Teemua reilun tunnin ajan. Käytiin Roosterissa, jossa söin tajuttoman hyvää vegeburgeria ja torinrannassa räpsittiin muutamat kuvat kun haettiin auto sieltä. Harmittaa ihan hulluna, ettei keretty nähä sen enempää. Mulla on nyt jo kamala ikävä. Onhan meillä ollut ihan tajuttoman pitkiä aikoja, ettei olla nähty Fannin asuessa Turussa, mutta soittaa on voinut aina. Ensiviikon alusta Fanni ja Teemu lähtevät Kroatiaan. He eivät itsekkään tiedä kuinka kauan ovat siellä ja mihin jatkavat matkaa sieltä. Pelottaa, että he oikeesti jäävät asumaan sinne pitkäksi aikaa, mutta tottakai mulle on kaikkein tärkeintä, että he ovat onnellisia ja jos he ovat sitä ulkomailla, niin täytyy vaan tottua sitten ikävään. IMG_3631 IMG_3636 IMG_3638 IMG_3642 IMG_3649
IMG_3650

Inhoan ikävöimistä.  Veljeni on asunut jo niin kauan ulkomailla, että ikäväänkin tavallaan tottuu, mutta ei se ikävä lopu koskaan. Aina on vähän ikävä. Välillä niin paljo, että ihan ahdistaa ja itkettää, kun ei saa olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka on sulle niitä rakkaimpia. Tuntuu pelottavalta, että pikkusisko lähtee maailmalle etkä sää voi soittaa millon haluat etkä sää kokoajan voi olla kartalla siitä miten hänellä siellä menee.
IMG_3657 IMG_3661 IMG_3658

Toivon, että te kaikki lukijat osaatte arvostaa, jos teidän perheenjäsenet on teidän lähellä ettekä pidä sitä itsestäänselvyytenä. Minä näen omaa perhettäni aivan liian harvoin ja kadehdin niitä, jotka asuu samassa kaupungissa tai maassa kaikkien perheenjäsentensä kanssa. Tosin olen älyttömän kiitollinen siitä, että mulla on niin  läheiset välit kaikkien sisarusten kanssa, sekään ei ole itsestäänselvyyttä eikä monikaan ole niin onnekas siinä asiassa. Sillonkun veljeni muutti ekan kerran ulkomaille, hän sanoi minulle "muista Enni, että se mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää" ja siskoni muuttoa ajatellessa soi päässäni kappale jossa lauletaan "Ei etäisyys, ei vuodetkaan, ei mikään meitä erota". Omat sisarukset on sellaisia, että ne tulee aina olemaan niitä elämän rakkaimpia ihmisiä, asuisivat ne kuinka kaukana vaan tai menisi vaikka vuosia ettei heitä näkisi. Mää ainakin koen, että ne on niin suuri osa mua, vaikka ollaankin keskenään tosi erillaisia. Tulen ikävöimaan niin paljon, että nytkin vaan itkettää. Tiedän, että Fanni lukee tämän, joten sanon tätäkin kautta, että minä olen niin ylpeä sinusta ja rakastan sinua niin paljon.

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Meille aurinko paistaa

Olen ollut iloinen siitä, että kotini kylpee auringon valosta..  Iloinen siitäkin huolimatta, että koti näyttää kokoajan pölyiseltä, vaikka kuinka yrittäisit siivota. Ihanaa, että kesä kokoajan lähestyy. On myös ihanaa arjen keskellä pysähtyä ystävien kanssa, juoda teetä ja jutella. Kaikkein parasta on laulaa yhdessä. Tunnen paljon kiitollisuutta asioista ja ihmisistä mun elämässä, jopa välillä siitä millainen itse olen, yritän olla olematta katkera mistään. Mutta olen myös välillä surullinen, mutta kai mää oon myös onnellinenkin, ku eikö kiitollisuus oo onnellisuutta? Aika syvällistä pohdintaa näin tiistai-iltana.IMG_3592
IMG_3599 IMG_3601 IMG_3625 IMG_3624
IMG_3615
Nyt tämä pohdiskelija aikoo pistää päänsä tyynyyn, ettei aikainen herätys tuntuis  niin pahalta. Kauniita unia kaikille! Toivottavasti aurinko paistaa huomennakin!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Kuulumisia ja pohdintaa luopumisesta.

Viimepäivinä olen ollut ylpeä itsestäni, kun olen monen vuoden jälkeen saanut vihdoin unirytmit parempaan suuntaan ja päiväunet oikeastaan kokonaan pois. Samoin ruokailut on säännöllisimpiä ja urheilukin on alkanut taas innostamaan! Olen viettänyt aikaa rakkaiden ystävieni kanssa ja saanut huomata kuinka he ovat elämässä niitä rinnalla kulkijoita, miten elämästä selviäisi ilman hyviä ystäviä? Olen pohtinut myös viimeaikoina kuinka rankkaa on luopuminen. Se on kamalimpia asioita elämässä. Luopumistakin on niin monenlaista. Itselle on ollut välillä vaikeaa luopua, jos joku läheinen muuttaa kauas, varsinkin ulkomaille eikä sitä toista voi nähdä enää pitkiin aikoihin. Toisaalta se ei tarkota, että ne ihmiset sun elämästä kuitenkaan pois menee, ne on vaan fyysisesti pois sun läheltä. Kun menettää läheisen kuoleman kautta, se on tietenkin se kaikkein pahin asia ja sellaiseen luopumiseen tuskin on koskaan valmis. Välillä tuntuu, että ikäväkään ei lopu ikinä. Tänään päätimme muutaman ystävän kanssa jättää pitkäaikaisen kuoromme, joka on ollut todella merkittävä harrastus meille, mutta nyt koitti se hetki, kun täytyi sanoa, että se ei ollu enää meille oikea paikka. Aika aikaansa kutakin ja nyt täytyy vaan keksiä tilalle jotain muuta. Mutta se ei ollut helppo päätös, luopuminen nosti kyllä kyyneleet silmiin pariinkiin otteeseen tänään, oli kyllä haikeaa esiintyä tänään viimeisen kerran sillä porukalla. Luopumisen kyyneleitä on muutenkin tullut vuodatettua viimepäivinä yhden ihmissuhteen vuoksi. Nyt en enää haluais menettää mitään enkä ketään vähään aikaan. Kukapa sen tietää mitä huomenna tapahtuu, tänään yritän olla vaan kiitollinen siitä kaikesta mitä mulla tällähetkellä on. Elämä tulee aina olemaan luopumista, siihen kai pitäisi tottua. Toisaalta luopumisen jälkeen elämään tulee monesti uusia mahdollisuuksia, uusia kokemuksia, harrastuksia ja ihmisiä. Pitää nostaa vaan pää pystyyn eikä vaipua epätoivoon!

Nyt sekalaisia kuvia viimepäiviltä.IMG_2374
             IMG_3396
             IMG_3400 IMG_3418 IMG_3421 IMG_3438 IMG_3454 IMG_3457IMG_3467
             IMG_3482 IMG_3489
          IMG_3507  IMG_3520
IMG_3534 IMG_3550 IMG_3569 IMG_3586 IMG_3574

Olkaa kiitollisia kaikesta siitä mitä teillä nyt on, älkää pitäkö mitään itsestäänselvyytenä! Nauttikaa rakkaistanne, nauttikaa elämästänne!

Nyt minä menen nukkumaan!  Oikein hyvää yötä kaikille ja aurinkoista alkavaa viikkoa!