maanantai 29. kesäkuuta 2015

Onnellisia hetkiä perheen parissa

En vaan voi olla hehkuttamatta mun perhettä. Eilen istuttiin kaikki sisarukset yömyöhään asti meidän pihalla terassilla ja grillattiin.. Naurettiin jossain vaiheessa sitä millasia me ollaan. Ei me olla mitenkään ihan perus tavallinen perhe. Ei lähelläkään, mutta paras perhe mitä mulla vaan voi olla. Tää perhe on opettanut mulle niin paljon ja tästä perheestä ei rakkautta puutu. En osaa edes suuttua siitä miten sisarukset välillä sanoo suoran mielipiteen mun valinnoista ilman, että kysyn sitä.. Kaikessa on kyse siitä, että kaikki on kiinnostuneita toisten asioista ja rakastaa toista, tekis mitä vaan, kukaan ei hylkää tai käännä selkää. Jokainen elää kuitenkin niin omaa elämää, mutta sisarusten paikkaa ei kukaan voi viedä. Eilen oli myös harvinainen tilanne, että oltiin ihan kaikki neljä sisarusta (+bonus-siskona Saara) saman pöydän ääressä. Tähän asti aina joku on puuttunut ja nyt varmaan yli kolmeen vuoteen kaikki siinä. Kyllä sitä vaan osaa arvostaa ja näitä hetkiä tulee ikävä, kun Ville taas lähtee maailmalle. Mutta nyt nautitaan. Nyt kuvia tältä ja eiliseltä päivältä.

IMG_3717 IMG_3698 IMG_3691 IMG_3723 IMG_3719 IMG_3696 IMG_3687 IMG_3686 IMG_3834 IMG_3815 IMG_3832 IMG_3785 IMG_3783 IMG_3765 IMG_3752 IMG_3739 IMG_3901 IMG_3889 IMG_3888 IMG_3887 IMG_3897 IMG_3921 IMG_3919 IMG_3916 Nyt lähden viettämään leffailtaa siskojen Fannin ja Saaran kanssa. Mukavaa viikkoa kaikille!

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Loman aloitus Raahessa

Perjantaina sain vihdoin alottaa kauan odotetun loman. Heti töiden jälkeen Raaheen, jossa samantein pääsin kakkukahveille perheen kanssa, kun Natalialla oli syntymäpäivä. Tää viikonloppu on mennyt perheen ja ystävien kanssa ja molempina iltoina Raahe festareilla, jossa on tullut tutustuttua uusiin ihmisiin ja näkemään vanhoja tuttuja ja ystäviä vuosien takaa. Ei oo lainkaan ahdistanut, niinku joskus Raahessa tuppaa tekemään. Ollut aivan ihania kohtaamisia. Perjantai ja lauantain välisen yön valvoin kokonaan ja lauantaina en saanut edes päiväunia nukuttua, kun väsymyksestä huolimatta uni ei tuu. Kyllä sitä vähä hassu olo tulee, kun on pari päivää ihan samoilla silmillä, mutta yksi asia kesälistallani olikin "valvo aamuun asti". Joten se on nyt sitten heti tehty. Ollut ihan uskomatonta viettää aikaa omien sisarusten kanssa, edelleen tuntuu hassulta, että veljeni Ville on oikeasti täällä eikä maapallon toisella puolella. On maailman parasta olla hänen ja muiden sisarusten seurassa.. ja kaikkien muiden rakkaiden, jotka ovat osa meidän perhettä. Eilen yritin nukkua ja käperryin siskojen Fannin ja Saaran väliin ja mietin, että voiko olla parempaa paikkaa ottaa päiväunia. Eilen ennen festareille menoa, istuimme Jennan kanssa museonrannassa kera kitaran, oli mukavaa lauleskella ja olla vaan. Mulla tosin oli takana se valvottu yö, mutta se ei onneksi pahasti näy kuvissa. En ole kovin paljon ottanut kuvia nyt,vaikka monesta mukavasta hetkestä olisi saanut ihania kuvia. Kuvaaminen ei ole käynyt mielessä, joka minulle on kyllä harvinaista. Saan kuvaamisesta aina vain nautintoa, mutta nyt on tuntunut hyvältä olla myös ilman sitä ja olla sataprosenttisesti läsnä tilanteissa. Sen mitä nyt tässä väsymystilassa kykenee..Sillä pudotin äsken pöydälle lusikasta puuroa ja laskin puhelimen kädestä pöydälle hakeakseni paperia, mutta kohta huomaankin, että olen laittanut puhelimeni puurolautaselle puuron ja rahkan sekaan.. Ehkä olisi järkevää mennä vielä hetkeksi nukkumaan? :)

IMG_3612 IMG_3609 IMG_3601 IMG_3618 IMG_3619 IMG_3634 IMG_3660 IMG_3656 IMG_3649 IMG_3652 IMG_3647 IMG_3643 IMG_3642 IMG_3661 IMG_3668 IMG_3669 Jos ilma lämpenee vielä vähän, taidan vihdoin heittää talviturkin tänään tai viimeistään ensiviikolla! Mutta oikein ihanaa ja aurinkoista sunnuntaita!

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Ihana juhannus

Perjantaina matkustin Muru-kissan kanssa junalla maalle, jossa minua odotti äiti, Risto, Ilona ja Melina. Pääsin juna-asemalta ystäväni Jarnon kyydillä Alpuaan ja iloksemme Jarno jäi meidän kanssa kahvittelemaan pariksi tunniksi. Pian veljeni Makekin saapui ja Riston kummitäti Meimi. Illemmalla lähdin Maken kanssa ajamaan Ylivieskaan hakemaan Veljeäni Villeä ja hänen tyttöystävää Nataliaa, jotka olivat jo eilisillasta asti liftanneet Turusta. Ville asuu siis Etelä-Amerikassa ja en ole nähnyt Villeä kolmeen vuoteen ja Nataliaa en koskaan. Se tunne, kun rakas veli nousee autosta ja ei vaan voi rauhallisesti kävellä häntä kohti, pakko oli juosta. Hassua, että toinen oli yhtäkkiä siinä lähellä. Siinä vaiheessa, kun äiti ja Ville halasivat, itku pääsi minullakin. Iltaan kuului herkullista ruokaa , juhannuskokko yöllä ja ihanaa yhdessä oloa. Koko viikonloppu on mennyt kyllä onnellisissa tunnelmissa. Tosin harmi oli siitä, että sisko Fanni jäi Turkuun sairastamaan ja Ville ja Nataliakin vähän sairastuivat ja Natalia oli lauantain vuoteen omana. Muuten kaikki oli täydellistä ja sunnuntaina saimme myös Marjon luoksemme. En osaa sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun makoilen riippukeinussa silmät kiinni, aurinko lämmittää ja taustalla kuuluu lintujen laulua ja rakkaiden perheen jäsenten höpöttelyä. Monesti mietin, että näenkö oikeasti unta. Ihan mieletöntä oli tavata Natalia, voiko suloisempaa tyttöä ollakkaan! Ihanaa saada hänet osaksi meidän perhettä. ja oli ihanaa, että rakas veli kaikkien näiden vuosien jälkeen on ihan sama ihana veli. Voisin vaan jatkaa hehkutusta, mutta antaa kuvien puhua puolestaan.

IMG_3326 IMG_3328 IMG_3332 IMG_3337 IMG_3356 IMG_3361 IMG_9166 IMG_3366 IMG_3369 IMG_3373 IMG_3387 IMG_3390 IMG_3407 IMG_3409 IMG_3416 IMG_3437 IMG_3446 IMG_3465 IMG_3475 IMG_3476 IMG_3482 IMG_3484 IMG_3486 IMG_3488 IMG_3495 IMG_3503 IMG_3516 IMG_3524 IMG_3543 IMG_3548 IMG_3559 IMG_3561 IMG_3562 IMG_3565 IMG_3579 IMG_3583 IMG_3576 IMG_3570
Nyt voi vaan sanoa, että olo on onnellinen. Usein ikävöin ja olen harmissani siitä, että näen perhettä harvoin, mutta sittenkun näemme, jokaista hetkeä osaa arvostaa ja niiden hetkien jälkeen hyvää mieltä riittää pitkälle. Rakastan mun perhettä niin paljon.